 |
Lakkaus tehdään vain tiettyyn painopinnan osaan.
Paperin käyttäytyminen painokoneessa sekä sitä seuraavissa jälkikäsittelykoneissa. Ajettavuus vaikuttaa painoprosessin nopeuteen ja varmuuteen.
Virallinen paperi, vanhetessaan mahdollisimman vähän muuttuva, yleensä lumppusellupitoinen paperi, jota käytetään kauan säilytettäviin asiakirjoihin.
- Paperiarkki, painamaton nelikulmainen paperikappale.
- Painoarkki, painettu paperiarkki, joka käsittää tietyn määrän sivuja. Aikakauslehti- ja kirjatyöt sekä esitteet painetaan tavallisesti 8-, 16- tai 32-sivuisina arkkeina, riippuen sivujen koosta.
Painoarkin taittaminen niin, että arkille painetut sivut ovat oikeassa järjestyksessä.
- Sivuasemointi eli tekstien ja kuvien sijoittaminen lopullisille kohdille luonnoksen mukaan.
- Arkkiasemointi eli sivujen sijoittaminen painoarkeittain arkkitaiton mukaiseen järjestykseen niin, että sivut ovat valmiissa painotuotteessa oikein.
Ilmaisee paperin paksuuden ja neliömassan suhteen. Suuri luku merkitsee kevyttä, paksua paperia. MF-sanomalehtipaperi bulkki n. 1,2. Hiokkeeton offsetpaperi bulkki n. 1,3. Taidepainopaperi bulkki n. 0,8.
Mittaluku, joka ilmaisee painojäljen optisen tummuuden.
yleisnimike, erityisesti digitaalisiin tulostimiin (menetelminä elektrografia, elektrofotografia ja ionografia) soveltuvat paperit.
Tietokoneelta tapahtuva painoaihion tulostaminen paperille suoraan tai välillisesti. Kutsutaan myös elektroniseksi painamiseksi.
Tietokoneelta tapahtuva muuttuvan painoaihion tulostaminen suoraan paperille menetelminä mm. elektrofotografia, elektrografia ja ionografia.
Vesiohenteinen painokonelakka, joka antaa hyvän kiillon.
Painotuotteen rakennemalli, joka on toteutettu ko. tuotteeseen valituista materiaaleista.
Ilman alkuaineklooria (kloorikaasua) valkaistu sellu.
Epäsuora tulostusmenetelmä, jossa laser- tai LED-valolla muodostetaan alkuperäisen kopio kuvarummulle. Pulveri- tai nestemäinen väri (tooneri) takertuu sähköisesti varatulle rummulle, josta se siirretään paperille. Kutsutaan myös Xerografiaksi.
Tulostusmenetelmä, jossa sähköinen varauskuva siirretään tulostusmedialle (suora menetelmä) tai reseptorirummulle (epäsuora menetelmä).
Ennen atk-tulostusta painettu arkki tai lomake. Laser saatta edellyttää erikoispaperia ja -värejä.
Yhden neliömetrin kokoisen paperin paino grammoina (g/m2). Samaa tarkoittavat myös pintapaino, neliömassa ja neliöpaino.
Eli happovapaa paperi. Paperi, joka ei sisällä vapaita happoja. Kts. neutraaliliimaus.
Sellupohjainen paperi, joka sisältää tavallisesti alle 10% mekaanista massaa.
Haketta tai purua hiertäen valmistettu massa.
Puusta mekaanisella jauhatuksella valmistettu paperimassa.
Hiokepitoinen paperi paperi, joka on valmistettu pääosin mekaanisella tavalla valmistetusta massasta.
Eli puuvapaa paperi, kemiallisesti valmistetusta paperimassasta (sellu) tehty paperi, joka ei sisällä hioketta.
Paperin pintakäsittely, jossa paperikoneen huovasta jää paperiin pintakuvio.
Monikerrospäällystetty painopaperi.
Nopea tooneripohjainen tulostusmenetelmä, jossa kuvarummulla muodostetaan varauskuvio pommittamalla rumpua ioneilla. Ionogeneraattorit ovat rivissä. Muuten samanlainen kuin elektrofotografia.
kts. kemiallisesti jäljentävät paperit.
Virallinen pohjoismainen ympäristömerkki.
- Kemiallisesti jäljentävät, sisältävät pieniä värikapseleita, jotka rikkoutuvat painalluksesta kun lomakkeelle kirjoitetaan ja värjäävät allaolevan paperin.
- Mekaanisesti jäljentävät, taustalla karbooni tai muu värillinen pinta, joka kirjoitettaessa värjää allaolevan paperin.
Jälkikäsittely kaikki toimenpiteet, jotka ovat tarpeen varsinaisen painamisen jälkeen ennen painotuotteen toimittamista tilaajalle.
Paperin taivutusvastus. Paperin paksuus on mitattavista suureista se, joka korreloi parhaiten jäykkyden kanssa.
Paperin tai kartongin kiillottaminen, tiivistäminen tai paksuuden tasaaminen kalantereilla eli paperikoneen yhteydessä olevalla koneella, jossa on vuorotellen joustavia ja teräksisiä teloja.
Paperin pinnan epätasaisuutta kuvaava ominaisuus.
Yleensä useasta kerroksesta valmistettu tuote, jota käytetään mm. korteissa ja kansissa sekä kuluttajapakkauksissa.
Painetun tai painamattoman paperin liimaus paksummalle materiaalille.
Puukuidun (varsinkin mekaanisen) taipumus menettää valon tai ilman vaikutuksesta vaaleuttaan.
Puusta kemiallisesti kuiduttamalla valmistettu massa, kts. selluloosa.
Paperi, jonka päällystemäärä paperin kummallakin puolella on yleensä n. 7-14 g/m2.
Keräyspaperista valmistettua puukuitumassaa.
- Paperin kiilto, paperin pinnan kyky heijastaa siihen tietyssä kulmassa suunnattua valoa.
- Painettu kiilto, kiilto mitataan painetusta pinnasta.
Kiiltävällä erikoiskalvolla suoritettu laminointi.
Painoväri, joka kuivuu nopeasti tunkeutumatta paperiin.
Painatusmenetelmä, jossa painojälki siirtyy paperille kohollaan olevista kirjasimista ja kuvalaatoista.
100% peittävä väripinta.
Suoraan paperikoneessa päällystetty paperi.
paperinvalmistuksessa paperin kulkusuunta. Tämä määrittää paperin kuitusuunnan.
Vaalean ja tumman alueen erotus kuvassa.
Painanta, jossa kirjaimet ja kuvat tulevat näkyviin kohokuvina. Käytetään myös nimeä preeglaus.
Paperin kosteus ilmoitetaan yleensä suhteellisena kosteutena (paperin ihannekosteus yleensä noin 45-55%).
Paperin ja kartongin erilaisten kuitulajien keskinäinen suhde.
Paperimassan kuitujen asettumissuunta valmistusprosessissa.
Läpinäkyvä erikoispaperi.
Mekaaninen massa, joka valmistuksessa on ennen kuidutusta esikäsitelty höyryllä.
Menetelmä, jolla yksi tai useampi raina tai arkki kiinnitetään toiseen arkkiin tai rainaan.
Tulostusmenetelmä, jossa käytetään apuna lasersädettä.
Taittamattomina säilytettyihin painoarkkeihin määräpaikkoihin myöhemmin suoritettava tekstin painatus. Kts. päällepainatus.
Paperin rakenne valoa vasten arvosteltuna.
Paperilla on useita lujuusominaisuuksia, kuten vetolujuus, märkälujuus, repäisylujuus ja pintalujuus. Pintalujuudella on merkitystä painettaessa sitkeillä painoväreillä, joilla on taipumus rikkoa paperin pintaa. Tärkeä offsetpaperin ominaisuus.
Kevyesti päällystetty, pääosin hiokkeellinen paperi.
Painovärin tunkeutuminen paperin lävitse.
Laminoimalla aikaansaatu, paksu, päällystetty erikoispahvi (paksuus 0,75-3,5 mm).
Kaiverretulla telaparilla paperin pintaan aikaansaatu pakotuskuviointi.
Paperin kiillotus himmeäksi kalanterikoneessa.
Himmeäpintainen lakka.
Himmeällä polypropyleenikalvolla tehtävä laminointi.
Himmeäksi kiillotettu paperi.
Mekaanisesti puusta kuidutettu massa. Kts. hioke, hierre.
Konekiiltoinen paperi. Pinta karheahkoa, paperikoneen kalanterilla puristettua.
Konepäällystetty mekaanista massaa sisältävä mattapintainen paperi.
Toispuoleisesti konekiillotettu paperi.
Kartonki, joka koostuu useammasta kerroksesta. Kahdella tai useammallakin kerroksella voi olla sama koostumus.
Paperin epätasainen värjäytyminen.
Kahteen kertaan päällystetty paperi.
Paperi, joka säilyttää mekaanisen lujuutensa myös märkänä.
Yhden neliömetrin kokoisen paperin paino grammoina (g/m2). Samaa tarkoittavat myös grammapaino ja pintapaino.
Paperin pintaliimausmenetelmä, joka vähentää paperin happamuutta ja parantaa painatusominaisuuksia sekä arkistointikelpoisuutta.
Koottujen, taitettujen arkkien nitominen liimalla ja stiftaaminen metallilangalla.
Paperin pinnan irtoaminen, joka johtuu painovärin tahmeudesta tai paperin huonosta laadusta.
Paperiin tai kartonkiin puristettu ura taittumisen helpottamiseksi.
Paperi joka soveltuu optisella menetelmällä toimivaan lajittelu- tai lukukoneeseen.
Offsetpainokoneella painettava lakkaus, jolla voidaan lisätä painettujen pintojen käsittelykestävyyttä.
Laakapainomenetelmä, jossa painolevy jättää painojäljen kumisylinterille, joka luovuttaa sen edelleen paperille.
Paperi, jonka valmistuksessa on huomioitu offsetpainomenetelmän erikoisvaatimukset, kuten pintalujuus.
Yleisnimitys ohuille, neliöpainoltaan korkeintaan 40 g/m2 papereille.
Paperin läpikuultamattomuus, ilmoittaa kuinka suuren osan kohtisuoraan paperin pintaan suunnatusta valosta paperi imee itseensä.
Paperin valmistuksessa paperin massaan lisättävä kemikaali, jota käytetään lisäämään paperin vaaleusvaikutelmaa.
Paperin soveltuvuus painatukseen painojäljen laadun kannalta.
Yleisnimitys painotuotteessa käytettävästä materiaalista, kuten paperista, kartongista tai muovista.
Paperin tai kartongin kyky imeä painoväriä.
kts. martiointi.
Paperin paksuus ilmaistaan mikroneina (mikroni=1/1000 mm).
Standardisoidut paperiarkkien vakiokoot, yleisimmät saksalaisen DIN-normiston A-, B- ja C-sarjat.
Paperin valmistuksessa raaka-aineena käytettävä massa, esim. hioke, hierre, sellu ja kierrätyskuitu.
Formaatio, subjektiivinen paperin "pilvisyys" tarkasteltaessa paperia valoa vasten.
Päällysteestä käytetty nimitys ennen veden poistamista prosessista. Valtaosa päällysteestä on kaoliinia eli eräänlaista savea.
Lävistämällä paperiin tai kartonkiin tehty repäisyura.
Läpikuultava, rasvaa hylkivä paperi, jota käytetään kääre- ja kirjoituspaperina.
Kevyesti päällystetty paperi, päällystemäärä yleensä alle 7 g/m2.
Erilaisia paperin valmistuksessa käytettäviä aineosia, kuten esimerkiksi kaoliini, kalsiumkarbonaatti jne.
Paperin tai kartongin pinnan käsittely esim. kalanteroimalla, liimaamalla tai päällystämällä.
Pinta on käsitelty liima-aineilla pintalujuuden lisäämiseksi ja painovärin liiallisen tunkeutumisen estämiseksi.
Paperin pintakerroksen kiinnitteisyys.
Yhden neliömetrin kokoisen paperin paino grammoina (g/m2). Samaa tarkoittavat myös grammapaino ja neliömassa.
Painettu tai painamaton paperiarkki, jota ei ole taitettu.
Päällystettäväksi tarkoitettu paperi.
Painotuote, jossa sivun leveys on suurempi kuin korkeus.
Tavallisin painoarkin taittomuoto. Arkki taitetaan ensin kahtia ja sen jälkeen uudelleen kahtia siten, että toinen taite on kohtisuorassa ensimmäistä vasten. Käytetään myös nimeä ristitaitto.
Painanta, jossa kirjaimet ja kuva tulevat näkyviin kohokuvina. Käytetään myös nimeä korkopainanta.
Painotuotteen tai arkin leikkaaminen lopulliseen kokoonsa tai arkkien ympärileikkaus ennen painatusta.
Painovärin kuivumishäiriö. Väripigmentit eivät imeydy paperin huokosiin, vaan jäävät sen pintaan.
Kirja, jonka selkä ja kulmat ovat eri materiaalia kuin kannet.
Hiokkeeton paperi. Valmistettu kemiallisesta massasta.
Painotuote, jossa sivun korkeus on leveyttä suurempi.
Aikaisemmin painettuun arkkiin tehtävä lisäpainatus. Esimerkiksi eri kieliversiot painetaan aiemmin painettuihin tekstittömiin tai blanco-arkkeihin.
Painatusominaisuuksien parantamiseksi paperin pintaan levitetty seos. Kts. pasta.
Löysästi sitoutuneiden hiukkasten irtoaminen paperin pinnasta tai reunasta jatkojalotusprosesseissa.
Puhtaaksileikkaamaton paperin koko.
Erittäin ohut 15-30 g/m2 paperilaatu, joka on sitkeää ja läpikuultavaa.
Kirjapainotekniikassa sävykuvien toistamiseen tarvittava menetelmä, jossa originaalin sävyt toistetaan painokuvassa eri kokoisina pisteinä.
Määrittelee pisteiden määrän cm:ä tai tuumaa kohden. Määräytyy käytettävän painopaperin mukaan. Mitä paremmin ja voimakkaammin päällystetty paperi, sitä suurempi rasteritiheys mahdollinen.
500 arkkia paperia.
Paperitarra-arkille muotoon tehty viiltoleikkaus, jotta tarra voidaan helposti irrottaa liimataustasta.
Superkalanteroitu, kiillotettu paperi.
Eli sellu, kemiallisella prosessilla valmistettua puumassaa.
Painomenetelmä, jossa painoväri siirtyy seulan läpi painoalustalle.
Käytetään myös nimitystä silkkipaino.
Arkin sitominen liinalangalla.
Keräyspaperissa olevan painovärin poisto.
Paperin pinnan tasaisuus. Useita mittaustapoja. Vaikuttaa huomattavasti painojälkeen.
Himmeäksi kiillotettu paperi. Sileämpi kuin tavallinen matta.
Arkki- tai sivuasemoiduista filmeistä tehty valokopio, missä painoelementit ovat paikoillaan. Usein viimeinen tarkistusvaihe ennen painamista.
Puhtaasta selluloosasta valmistettu, usein monikerroksinen kartonki.
Paperin tai kartongin muotoleikkaus.
Eli hakanidonta, nidontatapa, jossa sisäkkäiset arkit liitetään metallisin hakasin toisiinsa.
Paperin kiillottaminen monitelaisella kiillotuskalanterilla.
Menetelmä, jossa painojäljen antavat painosylinterin pinnassa olevat painovärisyvänteet.
Originaalikuva, esim. valokuva, jossa on suuri joukko eri tummia sävyjä.
Originaalin sävyjen toistuvuus painotuotteessa.
Yleisnimitys kaksi tai kolme kertaa päällystetyistä kiiltävä- tai mattapintaisista paperilaaduista.
Nuuttaamalla tavallisesti kartonkiin puristettu ura, joka helpottaa taittamista.
TCF-sellu, kloorittomasti valkaistu sellu.
Tulostusmenetelmä, jossa tulostusjälki synnytetään lämmön avulla. Suorassa menetelmässä käytetään erikoispaperia ja epäsuorassa menetelmässä (vaha, sublimaatio) irroitetaan väriä värinauhasta.
Painatusmenetelmä, jossa painettu aihe muodostaa kohokuvion.
Hienojakoiset, useimmiten valkoiset aineet, jotka seostetaan sulppuun eli kuitujen ja muiden paperin raaka-aineiden vesilietteeseen.
Keräyspaperista valmistettu paperimassa.
Pääosin tai kokonaan keräyspaperista valmistettu paperi.
Ultraviolettivalolla kuivatettava lakka. Voidaan toteuttaa myös mattana.
Paperin vaaleus ilmaistaan prosentteina (ISO). Teoreettinen maksimi 100.
Massan aineosien värin poistaminen tai muuttaminen vaaleuden parantamiseksi.
Korkeakiiltoinen erikoispäällystys, joka on saatu aikaan kuivattamalla materiaali kiillotettua metallisylinteriä vasten.
Paperin valmistuksen yhteydessä paperin runkoon puristamalla aikaansaatu, valoa vasten näkyvä kuvio.
Paperinvalmistuksessa käytettävää seulamaista materiaalia vasten ollut paperin pinta.
Kertoo miten paljon paperi kuluttaa painoväriä. Värintarve on se värimäärä (g/m2), joka tarvitaan paperille tietyn densiteetin saavuttamiseksi.
Sellusta valmistettu paperi.
Viranomaisten myöntämä merkki tuotteelle, joka täyttää viranomaisten kriteerit ympäristöasioiden suhteen. Merkkiä ei voida ostaa esim. hyväntekeväisyys- tms. tarkoituksiin. Kts. Joutsenmerkki.
|
|
 |
|
 |
|